Anmari Rytilä

Ari Alsion runo kv. antologiassa

  • Onnea Ari! (Tässä ei oo yhtään keltaista, vai?)
    Onnea Ari! (Tässä ei oo yhtään keltaista, vai?)

 

 

 

 

Maailmankansalainen, Ari Alsio, loistaa runollaan I Am kansainvälisessä antologiassa, johon on valittu

vain 33 runoa 22 maasta. Tiettävästi runoja tarjottiin 609 ja 92 maasta, joten aika ahtaan neulansilmän

läpi on Arin runo käynyt. En nyt tiedä, oliko runoja aluksi vielä enemmän tarjolla, mutta Ari itse voinee

kertoa.

 

Ja anteeksi, Ari, jos "astuin varpaillesi" - voit siinä tapauksessa tehdä oman blogikirjoituksesi aiheesta.

Be free.

 

 

 

Ari Alsio, I Am

 

 

The road forks, 

Ditch on the side of the yellow tree.

I'm sorry, I feel unwell, 

Can you leave me here?

I do not want to travel with you, 

Since your way leads to destruction.

 

Skipping a ship plants

Dusty leaves.

I fall to the ground, 

Finally, on feet.

Go miserable and have fun, 

All vanities away from me.

 

Two of the ways - right and wrong, 

How easy it is to go astray.

The right way is not the most easiest to follow, 

It is not the kings passed.

Oh, how could understand to turn, 

People now do not have to starve.

 

Two roads branch off from each other, 

Fleeing from one another.

The second is the truth, 

But the second is not even a lie.

Pure trash it is, 

pride, bravery, honor, riches.

 

Life is a zero-sum game, 

if you elect to glory, selects the same shame.

No glory without shame, 

not without pride subjugation, 

no wealth without poverty, 

not the mighty men without corpses.

 

Two roads branch off from each other, 

right and wrong.

Two of view different from each other, 

reasonable and legal.

Two roads asunder zoom out, 

ditch on the side of yellow on the tree.

 

 

 

 

En yhtään ihmettele tämän runon menestystä. Siinä on niin sanotusti palikat kohdallaan.

Runo on hyvin kaunista kieltä, esteettinen ja harmoninen, täynnä rauhaa. Alun ja lopun kiertyminen

yhteen viehättää: puun, keltaisen.

 

Ari on totuuden etsijä ja rakastaja. Runo on täynnä sisältöä. Runo puhuu kahdesta tiestä, jotka

erkanevat toisistaan, pakenevat toisiaan. Toinen on totuus, toinen ei ole edes valhe - vain roskaa.

 

Jos valitset kunniaa, valitsee saman häpeä, vapaasti suomennettuna.

Ja: Kuinka ymmärtäisikään kääntyä ihminen, joka ei ole nähnyt nälkää...

 

Ari - tai runo - tarkoittanee, että ei ole helppoa löytää oikeaa tietä ilman kärsimystä, vaikeuksia,

nöyryyttä. Runo on syvällinen.

 

En oikeastaan haluaisi analysoida enempää. Runo toimii ja hengittää kokonaisuutena. Siinä ei ole

mitään lisättävää, eikä pois otettavaa. Runo on osin myös arvoituksellinen, eteerinen. Siinä ei sanota

kaikkea ääneen.

 

 

 

Hatun tai huivin nosto Ari Alsiolle! Minulla kulkee kylmät ja kuumat väreet selässäni (enkä nyt puhu

vaihdevuosien aalloista;) ).

 

Tässä linkki tuohon kansainväliseen antologiaan. Muihin runoihin en itse ehtinyt vielä paneutua.

 

http://www.mutemelodist.com/postings.php?pid=200&cid=12&subid=39

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos Anmari tulkitsee juuri jetsulleen. Käykääpä Linkin takaa lukemassa toisetkin runot. Ja tutustumaan kirjoittajiin
He ovat aika kokeneita minuun nähden kirjallisuuden ja runouden parissa. On kunnia tosiaan seisoa heidän joukossaan.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Jos joku ei jaksa "linkata", niin minkälaisia muut kirjoittajat ovat?
Ovatko "valmiita" runoilijoita, kirjallisuudentutkijoita, paljon tehneitä?

Ja kyllä Arikin on kokenut ja näkenyt kirjallisuuden parissa, mutta eri
tavallako?

Sinun vahvuutesi on kypsä, viisas, pohdiskeleva ote totuuteen ja kieleen.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Pikku-Hilkka Laronia

Onnea Ari ja kiitos Anmari, jeee ja elämä on, onkuinonki, ihanaa!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Hienoa Ari, onnittelut! Ja Anmarilta hyvä bloggaus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ilon päivä tänään sinivuokot kukassa ja lämpöä ilmassa 16 astetta varjossa;) Vein tomaatintaimet ja kurpitsat ulkoilemaan. Pavosen heskaa levittelen tulevaan perunamaahan.

Jospa sitten myöhemmin taas runosuoni kuplisi.

Teos pitäisi tulla myös paperikirjana, niin olen ymmärtänyt.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä

Huomenta!

Tarvitsetko flow-tilaa kirjoittaaksesi hyvän runon, vai osaatko isnpiroitua ihan itseksesi? Tietysti itse inspiroiduttuakin pääsee siihen flow-tilaan, mutta ei välttämättä aina.

Kerro vähän kirjoittamistavastasi. Taidat olla aika ahkera.

Tämähän on hienoa, että paperikirjaksi asti.

Googletin sanaa antologia:
Antologia (< kreik. ἀνθολογία, anthologia, 'kukkakimppu' tai 'kukkaseppele') on teos, johon on koottu eri tekijöiden teoksia, alun perin runoja. Tietyn kirjallisuuden lajin piirissä, esimerkiksi science fictionissa, antologiaksi sanotaan kokoelmaa, johon on koottu julkaistavaksi novelleja tai pienoisromaaneja.
Aikoinaan antologiaan pääsy oikeassa seurassa oli runoilijoiden piirissä tavoiteltua, sillä se nosti mainetta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Anmari, mikäs tämä sitten on? Ei oo novelleja eikä pienoisromaaneja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Spoon_River_Anthology

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä Vastaus kommenttiin #8

Siinä kuolleetkin puhuvat. Runomuodossa.

Tiedätkö muuten, mikä on erään 100-vuotiaan lempiurheilulaji?

Pesäpallo - siitä syystä, että kuollutkin saa juosta!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

LOL. Ja melkein 100-vuotiaaksihan Tahkokin eli.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska Vastaus kommenttiin #8

Ensiksi Alsiolle onnittelut, ei niissä kilpailuissa pärjää ellei ole millä pärjätä.

Spoon River on kyllä aivan huikea teos. En tiedä tekeekö sille oikeutta pakottaa sitä johonkin kategoriaan? Ehkä se on kuin vapaasti lentävä lintu. Olen aika paljon lueskellut runoutta, mutta jokin spooniadeissa herättää minut tuntemaan, että ne ovat kahlitsemattomia.

En tiedä mitä mieltä Alsio on, mutta olen näkevinäni jotakin zeniläisyyttäkin hänen runossaan. Kai hyvä runo antaa tilaa lukijan mielleyhtymille.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #20

Kiitoksia Mikko positiivisista sanoistasi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Sitä on usein esitetty teattereissa. Olen nähnyt useita versioita. Englanniksi ja suomennoksena. Tapahtumapaikkana on pikkukaupungin hautausmaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kyllähän runo vaatii keskittymisen, vaikka runomittaa voi suoltaa nopeasti niin runo jossa on haasetta vaatii enemmän miettimistä.

Tässä runossa joka nyt on esillä eniten huvittaa se, että en oikeasti juurikaan osaa englantia. Tämä oli ensimmäinen kokeiluni englanniksi ja heti sen perusteella sain paljon uusia ystäviä Intiasta, Venäjältä, Kanadasta ja Usasta.

yllätys oli se, että sain sähköpostiin kutsun tuosta antologiasta ja kun en heti kutsuun vastannut tuli uusi kutsu. Ajattelin, että haluavat vain sen takia kun saavat mahdollisimman paljon eri maista porukkaak kasatuksi. Tämä oli kuitenkin virheellinen ajatus, sillä karsinta oli kova. Ei läheskään kaikki uudet ystäväni päässeet mukaan. Eivät vaikka useimmat heistä ovat kirjoittaneet useapia omia runoteoksia.

Ajatukseni oli harjaannuttaa kielitaitoa kun joutuu väkisin pähkäilemään uusia vieraskielisiä sanoja. Tästä on ollutkin suuri apu ja osaan englaintia jo paljon paremmin kuin vuosi sitten. Myös sen olen huomannut, että maailmalla kirjoitetaan hieman eri tavoin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #11

Mitäpä tässä muuta voi sanoa sinulle Ari, kuin olet sinä aikamoinen ihmemies! Olen toki sen sanonut jo monta kertaa aikaisemminkin, että sinulla päivät ovat paljon pitemmät kuin meillä muilla tavallisilla ihmisillä, kun ehdit vielä aina niin moneen juttuun mukaan...

Sitähän me täällä Usarissa olemme kaikki moneen kertaan tässä vuosien aikana saaneet todeta. Blogeja, runoja ja taidetta syntyy tuosta vain ja lisäksi vielä ehdit laatia tänne jopa ruoka- ja leivontareseptejäkin. On siinä yhdelle miehelle annettu oikeasti isolla kauhalla lahjakkuuksia.

Joten lämpimät onnitteluni viimeksi saadusta sulasta hattuun ja halit päälle!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Kuunnelkaa te Kaijaa,
Kaija mua paijaa,
jos ette snaijaa,
uskokaa ees vanhaa faijaa,
elämä on lyhyt ja kiivas,
kiiruhda joutuin ja piirrä viivas,
kun kuolema tulee olet vainaa,
kirjoita nyt jos on mitä painaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Riimejä suollat suomeksi kuin tyhjää vaan ja onhan ne hauskoja tällaisessa blogissa. Minulta ei mitenkään luonnu riimit suomeksi ainakaan.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä Vastaus kommenttiin #11

Ensimmäinen kokeilu englanniksi, ja heti tarttuivat täkyyn.

Ehkä se olikin se juttu, kun kirjoitit "uudella" kielellä, lopputuloskin
on tuore ja raikas.

Kutsuttiinko sinut siis siihen kilpailuun aluksi ja sitten käytiin lopullinen karsinta ja taisto?

Kuten tuossa blogissani kirjoitan - ainakin rivien välissä - runosi herätti minussa ihmetystä. Siinä on kaikki kohdallaan, eikä mitään puutu.

Kerrotko tuon kyseisen runon synnystä. Oliko siinä "vain" syvä keskittyminen vai lisäksi flow?

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä Vastaus kommenttiin #13

Ja nyt huomaan, että kirjoittamistaan ei ehkä voikaan/haluakaan analysoida.
Runo syntyi, ja sillä hyvä.

Tenttaan vähän liikaa;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Kyllä runoa voi ruotia,
eihän se muistuta karannutta luotia.

Olin päivällä niin puhki kun kärräsin multaa ja pavosen heskaa pellolle kottikärryllä. Nyt laitan sitten sinulle tuota analyysiä.

Tuon runon muistan hyvin tarkkaan, vaikka kaikkia runoja en muista jälkeenpäin, enkä muistele.

Olin vieraillut lukemassa runoja Poem Hunterin sivuilla jo parisen vuotta, kun ajattelin liittyä heidän seuraansa. Olin lukenut siellä muutamia runoja alustukseksi ja huomasin, että sana "yellow" esiintyi siellä hyvässä valossa. Silloin muistin yhden oman maalaukseni jossa on keltaiset puut vihreiden puiden keskellä. maalaus on annettu pojalleni. No kuvittelin itseni sellaiseksi ensimmäisen ruskan polttamaksi keltaiseksi puuksi.

Koin että minä olin, eli I am. Minä olin se puu, toiset olivat vielä vihreitä, mutta minä olin kypsynyt talvea varten, eli päästäkää minut minä voin pahoin teidän seurassanne, jne...

Lopussa neuvon, että siellä minä olen jos tarvitsette neuvoa hakeutukaa sinne, sillä puuhan ei voi tulla ja mennä, puu on ja pysyy sellaisena kun on, eli I am.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Hyvä lausuja analysoi esittämänsä runon hyvinkin tarkkaan.
Keltaisesta puusta puheenolleen: minun tän päivän bloggauksen valokuvassa näkyy taustalla keltainen puu. Sitä ei enää ole.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

- Kutsuttiinko sinut siis siihen kilpailuun aluksi ja sitten käytiin lopullinen karsinta ja taisto?

En tiedä mutta luulen siinä käyneen näin:

Runot olivat kai suurin piirtein koossa, eli ne oli poimittu mikä mistäkin. Netissä on useampiakin runopiirejä. No sitten "meille" valituille tuli viesti "kutsu" kirjoittaa runo aiheesta Paradoksi jne. Runolle oli varattu aikaa yksi kuukausi. Minä kirjoitin runon mutta unohdin sen tietokoneeseen, kun aikaa oli ajattelin hioa sitä vielä, ja se unohtui kokonaan.

Sitten kun aika oli kulumassa jo umpeen tuli toinen kutsu jossa ehdotettiin, että jos he saavat käyttää yhtä runoanai joka oli nimeltä tuo "I am". Vastasin, ett sopii minulle ja niin se on sitten selvittänyt heidän seulansa jossa tosiaan oli mukana yli kuusisataa runoa ja 33 vain valittiin.

Ilmeisesti joku raadista oli tykästynyt tuohon runoon ja halusi sen. Sitä en tiedä kuka. Aluksi epäilin erästä intialaista miestä, jonka kanssa olin aika paljon keskustellut sähköisesti. Mutta hämmästykseni oli suuri, kun hänen runojaan ei ole valittu ainoatakaan.

Kun eilen selasin nuo kakki lävitse niin jokaiselta oli mielestäni vain yksi runo mukana. Omista tuttavistani vain Liza Sud oli mukana minun lisäkseni, eli oliko tämä minun "enkelini" Liza Sud. Se jää minulle mysteeriksi.

Voisin huomiseksi suomentaa tuon Lizan runon, jos pystyn siihen. Hän on melkoisen tuottelias nainen, enkä aina pääse jyvälle onko hän lintu vaiko kala.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä Vastaus kommenttiin #17

Liza Sud - lintu tai kala - Paradoksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Yritän huomenna selvittää sitä?

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä Vastaus kommenttiin #24

Yritä edes.
Luen mielenkiinnolla pienessä wappuhutikassa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Yritin ja yrittänyttä ei laiteta.

Mutta liian paljon lupasin, ei suomalaisille voi yksioikoisesti kääntää venäläisen tuntoja. Ilmari Schepel tai joku sellainen joka on paljon vieraillut Venäjällä, istunut heidän kanssaan iltaa ja pohtinut venäläistä maailmaa silmästä silmää, voi vain ymmärtää. Heille artisti tai pyhimys on opetettu hiukan eri tavalla. Vika ei ole heissä vaan meissä, me emme monesti halua myöntää että venäläisten tapa elää on aito. Tavallaan heidän "rivienvälit" ovat boldattuja, kun me luemme ne kursiivilla.

Liza Sud jolla nimellä minä olen runoilijan oppinut tuntemaan on hyvin arka venäläisyydestään privaatisti, vaikka mielellään tuo venäläistä runoutta esille. Hän on siis ihminen joka häpeää nykymenoa kotimaassaan, mutta on ylpeä omasta vanhemmasta kulttuurista ja kansasta joka sydän sykkii paljon muutakin kuin mitä heistä maailmalla ajatellaan.

Aito venäläinen ihminen on hiukan lapsenmielinen, ylpeä ja halukas elämään tavallista hyvää omaa elämäänsä kuvia kunnioittamatta.

Käyttäjän anmarirytila kuva
Anmari Rytilä Vastaus kommenttiin #27

Kiitos Ari ja hyvää wappua!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #27

Oletko suomentanut tätä omaa runoasi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Hieno bloggaus Anmari! Kiitos siitä! Onneksi en ohittanut, ihan sattumoisin tuli mentyä Arin fb-sivulle.
Minäkin ihmettelin Arin runoa.
Yhdessä kohtaa muistui mieleeni aikoinani kirjoittamani lyhyt rakkausruno:
Tule kanssani kahden
kulkemaan
niitä polkuja pitkin,
joita kukaan ei
ole vielä
löytänyt

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #11

Tarkoitatko, jotta venäläinen huutaa kun on vaiti, totesi Jevtushenko?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #29

En, venäläinen pitää isommat rivivälit, mihin Suomessa olemme tottuneet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Onnittelen hienosta saavutuksesta. Paras runo mitä olen sinulta lukenut.
Ehkä juuri vieraasta kielistä on ollut apuakin; niitä riimejä ei tulee niin itsestään. Varmaan ajatussisältö(kin) on painanut runon valinnassa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Loistavaa Ari!... ja kiitokset Anmarille tästä bloggauksesta!

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Hei hienoa, onnittelut! Must se on kans hieno väsäys tuo.

Tulee tää I Am-teema nyt koko ajan vastaan. Ensin tein biisin sen nimisistä sanoista, jotka yks tyyppi oli tehnyt. Sit, paraikaa luen tota "He eivät tiedä mitä tekevät"-kirjaa. Siinä on keskiössä I am - next gen mobiililaite.

Nyt tämä. Alan kohta olla.

Jotenkin tämäkin I Am tekisi mieli säveltää. En tiedä voiko se onnistua.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sen kappaleen todella haluan kuulla. Onnea sävellystyölle!

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Kiitos! En tosiaan tiedä kuinka haastavaa näin erilaisen tekstin musiikiksi saattamisesta tulee, mutta olisi aika kiinnostavaa yrittää. Laitan hautumaan, jos vaikka keksisi miten lähestyä. Teksti on niin komea!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Musiikki on runolle kuin puuronsilmä, ilman sitä ei sitä syö Erkkikään.